- Näissä globaaleissa suomalaisissa on erityisen paljon asenteiltaan nk. näkemyksellisiä ja nopealiikkeisiä ja nuoria naisia. Ryhmä on vahvasti muutoksen eturintamassa, ja joka kolmas kertoo yrittäneensä vaikuttaa siihen, että heidän tuntemansa ihmiset muuttaisivat kulutuskäyttäytymistään eettisesti kestävämpään suuntaan, selvittää Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Sami Tuurna.

- Suomalaisuus edustaa monessa mielessä vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Kotimaisuus ei enää ole itseisarvo, mutta tieto siitä, missä ja miten tuotteet on tehty, on tärkeää. Avainlipulle ja muille alkuperästä kertoville merkeille näyttää siis olevan tarvetta myös tulevaisuudessa.

RISC Monitor -tutkimuksessa kuluttajat on jaettu suomalaisuuteen liittyvien asenteiden perusteella kolmeen ryhmään: globaalit suomalaiset, paikalliset suomalaiset ja kotimaisuudesta piittaamattomat. Ensin mainittu joukko on kasvussa, kun taas paikallisesti ajattelevien osuus näyttää pienenevän.

Suomalaisen palvelun laadun arvostus kasvussa

Kuluttajat pitävät suomalaisia tuotteita edelleen ulkomaisia parempina (75,8 %), laadukkaampina (56 %) ja turvallisempina (69 %). Muutokset asenteissa ovat olleet viime vuosina vähäisiä, mutta luottamuksen säilyttäminen on tärkeää, koska se voi olla yllättävän helppo menettää.

Sen sijaan henkilökohtaisen palvelun arvostus on noussut vuodessa viisi prosenttiyksikköä. Lähes puolet eli 47 prosenttia suomalaisista arvioi, että suomalainen palvelu on parempaa kuin ulkomaalainen. Näkemys on vahvistunut eniten vanhempien vastaajien, erityisesti naisten, keskuudessa.

- Yksi syy asenteiden muuttumiseen voi olla se, että markkinoillemme on tullut aiempaa enemmän ulkomaisia palveluntarjoajia, mikä on antanut suomalaisille kuluttajille uutta vertailupohjaa, arvioi Sami Tuurna.

Muotoilu jakaa mielipiteet

Suomalaisten tuotteiden muotoilu ei saa aivan yhtä erinomaista arviota kuin niiden laatu ja turvallisuus. Vain 28 prosenttia vastaajista pitää suomalaista muotoilua ulkomaista parempana, joskin valtaosa, 66 prosenttia, on sitä mieltä, että suomalainen ja ulkomainen muotoilu ovat yhtä hyvällä tasolla.

- Muotoilua yleisesti eniten arvostavat ovat useimmin sitä mieltä, että suomalainen muotoilu on heikompaa kuin ulkomainen. Tulevaisuuden kannalta merkillepantavaa on, että suomalaisen muotoilun arvostus on vähäisintä nuorten keskuudessa, Tuurna toteaa.

Myöskään suomalaisten tuotteiden markkinointi ei herätä suurta innostusta. Noin viidesosa pitää suomalaista mainontaa parempana kuin ulkomaista, ja osuus on laskusuunnassa.

- Tässäkin nuoremmat kuluttajat olivat kriittisimpiä: alle 45-vuotiaiden käsitys on huonontunut, kun taas yli 65-vuotiaiden jopa hieman parantunut, kertoo Sami Tuurna.

Lisätiedot ja aineistopyynnöt

Tutkimuspäällikkö Sami Tuurna, sami.tuurna@avainlippu.fi, p. 09 6962 4348

Lataa tutkimusraportti alla olevasta linkistä.